"LUT:n ja Lappeenrannan tärkeä profiloitua Venäjä-tuntijoina"

”Nelisen vuotta sitten Lappeenranta päätti kohdistaa osan markkinointirahoistaan LUT–Lappeenranta-yhteistyöhön. Ei nimittäin ole kovin yleisesti tiedossa, miten hyviä olemme”, kertoo Lappeenrannan kaupunginjohtaja, LUT:n hallituksen jäsen Seppo Miettinen. Lue lisää...

> Venäjä-yhteistyötä tiedelähtöisesti

”Osaamme tehdä venäläisten kanssa yhteistyötä tietyillä, kapeilla tieteenalueilla. Lisäarvomme Suomelle ja sen yliopistoille on, että olemme Venäjä-yhteistyön kokoava yliopisto”, kertoo LUT:n kansainvälisyydestä vastaava vararehtori Minna Martikainen.

 Lue lisää...

> Pikkulahjoitukset tervetulleita varainkeruuseen

”LUT saavutti varainkeruun tavoitteensa eli 5 miljoonaa euroa alkuperäisessä tavoiteaikataulussa, vuoden 2010 loppuun mennessä. Se on suuri ilonaihe”, kertoo LUT:n varainhankintatyöryhmän puheenjohtaja Markku Lukka.

 Lue lisää...

"LUT:n ja Lappeenrannan tärkeä profiloitua Venäjä-tuntijoina"

”Nelisen vuotta sitten Lappeenranta päätti kohdistaa osan markkinointirahoistaan LUT–Lappeenranta-yhteistyöhön. Ei nimittäin ole kovin yleisesti tiedossa, miten hyviä olemme”, kertoo Lappeenrannan kaupunginjohtaja, LUT:n hallituksen jäsen Seppo Miettinen.

Mutta kun esimerkiksi uusi opiskelija on tullut Lappeenrantaan, hänen käsityksensä yliopistosta ja kaupungista paranee. Ja valmistuttuaan yhä useampi jää paikkakunnalle töihinkin.

”Panostamme LUT:n ja kaupungin markkinointiin myös henkilöresurssein ja yhteisen markkinointitiimin kautta. Kun Lappeenranta markkinoi itseään, se markkinoi samalla LUT:a – ja toisinpäin”, valottaa kuutisen vuotta Lappeenrantaa johtanut Miettinen.

Miettisen mukaan Lappeenranta on riittävän iso, jotta voi tarjota monipuolisen opiskelu- ja asuinpaikan kulttuuri- ja liikuntapalveluineen. Toisaalta noin 72 000 asukkaan kaupunki ei ole liian iso. Asiat sujuvat nopeasti, ilman turhaa byrokratiaa.

”Teollisuuden rakennemuutos jatkuu, joten Lappeenranta pärjää tulevaisuudessa osaamisella, innovaatioilla ja koulutuksella. Siinä yliopisto on Lappeenrannan kaupungin menestyksen kärki”, sanoo Miettinen.

Tärkeänä kaupunginjohtaja pitää sitä, että niin LUT kuin Lappeenrantakin profiloituisivat Suomessa Venäjä-tuntijoina. Muutkin kansainväliset kehitysmahdollisuudet ovat Miettisen mukaan Lappeenrannalle elintärkeitä.

”Viime keväänä Lappeenrannassa pidetty EU–Venäjä-innovaatiofoorumi on yksi osoitus siitä, minkälaista hedelmää yliopiston ja kaupungin yhteistyö voi kantaa”, kehuu Miettinen.
 

Venäjä-yhteistyötä tiedelähtöisesti

 ”Osaamme tehdä venäläisten kanssa yhteistyötä tietyillä, kapeilla tieteenalueilla. Lisäarvomme Suomelle ja sen yliopistoille on, että olemme Venäjä-yhteistyön kokoava yliopisto”, kertoo LUT:n kansainvälisyydestä vastaava vararehtori Minna Martikainen.

Martikainen painottaa, että LUT:ssa Venäjä-osaaminen näkyy kaikkialla – tutkimuksessa, opetuksessa ja alueyksiköissäkin. Yliopiston vanhimmat kansainväliset yhteistyösopimukset venäläisten kanssa ovat vuodelta 1975.

”Meillä on kolmetoista eri koulutustuotetta, joissa tehdään venäläisyhteistyötä. Koulutuksen avulla palvelemme yrityksiä, kun tarjoamme niille kansainvälisesti suuntautunutta osaavaa työvoimaa”, Martikainen toteaa.

LUT:n Venäjään liittyvää toimintaa ja tutkimusta koordinoi Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (Northern Dimension Research Centre, Nordi). Sillä on oma julkaisusarja, joka käsittää jo 57 pohjoista ulottuvuutta tai Venäjää käsittelevää tutkimusta.

”Pietarissa olemme läsnä suomalais-venäläisessä innovaatiokeskuksessa Lappeenrannan kaupungin kanssa. Meillä on työntekijä myös Pietarin uudessa Suomi-talossa. Siitä näyttää jo muodostuvan eräänlainen opiskelijarekrytointipiste”, iloitsee Martikainen.

Martikaisen mukaan tulevaisuuden haaste on saada Venäjälle aikaan merkittäviä yhteistyökuvioita alueille, jotka ovat LUT:lle strategisesti – ja myös kansainvälisesti – tärkeitä.

”Lähitulevaisuudessa teemme toivottavasti kaikkien Venäjän federaation top 20 -yliopistojen kanssa tiedelähtöistä yhteistyötä”, linjaa Martikainen.
 

Pikkulahjoitukset tervetulleita varainkeruuseen

 ”LUT saavutti varainkeruun tavoitteensa eli 5 miljoonaa euroa alkuperäisessä tavoiteaikataulussa, vuoden 2010 loppuun mennessä. Se on suuri ilonaihe”, kertoo LUT:n varainhankintatyöryhmän puheenjohtaja Markku Lukka.

Tähän saakka varainkeruussa ovat korostuneet suuret lahjoitukset ja lahjoittajat. Lahjoitukselle ei ole kuitenkaan minimisummaa.

”Olisi tärkeää, että yliopistolla olisi paljon lahjoittajia. Pikkulahjoituskin on erittäin tervetullut henkinen tuki yliopistolle”, Lukka korostaa.

Lukan mukaan yliopistojen varainkeruukulttuurin eteenpäin vienti on vaatinut paljon työtä. Taloudellinen taantuma on myös varjostanut varainkeruuta.

”Vastaanotto on kuitenkin kauttaaltaan ollut positiivista, vaikkei lahjoituskulttuuri ole Suomessa kovin tuttua ja laajaa”, Lukka painottaa.

Kevään aikana LUT:n varainhankintatyöryhmä käy vielä läpi tietyt Suomessa toimivat yritykset. Katse on tarkoitus kohdistaa myös LUT:n alueyksikköpaikkakunnille – Lahteen, Kouvolaan ja Mikkeliin. Valtion tukema varainkeruu jatkuu 30.6.2011 asti.

”Yksittäisen ihmisen osalta lahjoitus tapahtuu yksinkertaisimmillaan niin, että laittaa sopivaksi katsomansa summan yliopiston tilille 562009-20244174”, Lukka kertoo.

Jos haluaa lahjoittaa LUT:lle yli 850 euroa, yliopisto tarvitsee verotuksellisista syistä lahjoittajan henkilötunnuksen. Tällöin lahjoituksen voi tehdä pankkisiirrolla ja ilmoittaa henkilötunnuksensa LUT:n nettisivujen lahjakirjalomakkeella.

”Ja jokainen lahjoittaja saa nimensä yliopiston nettisivuille, ellei erikseen kiellä sitä”, Lukka mainitsee.
 

LUT:n joukkue voitti Suomen finaalin sijoitusanalyysikilpailussa

LUT:n kauppatieteellisen tiedekunnan rahoituksen pääaineopiskelijoiden joukkue voitti Suomen finaalin Global IRC -sijoitusanalyysikilpailussa viime marraskuussa.

Joukkue palkittiin lisäksi Suomen esikarsintojen parhaasta kirjallisesta raportista Suomen ekonomiliiton SEFE Awardilla.

LUT:n joukkue kisasi kansallisesta voitosta Tampereen ja Vaasan yliopistojen kilpailutiimien kanssa. Samalla kisattiin edustuspaikasta Madridissa maaliskuussa 2011 järjestettävään Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan maiden finaaliin.

Finaalin voittajajoukkue matkaa vielä Yhdysvaltojen Omahassa 6–7.4.2011 järjestettävään globaaliin loppukilpailuun.

Global IRC järjestettiin tänä vuonna toista kertaa myös Suomessa. Kilpailun tavoitteena on lisätä sijoitusalan kiinnostavuutta tulevien osaajien keskuudessa ja kehittää alalle pyrkivien analyysitaitoja.

Suomen finaali oli osa maailmanlaajuista yliopisto-opiskelijoille järjestettävää sijoitusanalyysikilpailua. Kilpailussa 3–5 hengen opiskelijaryhmät laativat sijoitusanalyysin paikallisesta pörssinoteeratusta yhtiöstä.

LUT:n voittoisaan tiimiin kuuluivat opiskelijat Antto Alenius, Topias Kukkasniemi, Lasse Lemberg, Anssi Pakarinen ja Atte Rissanen. Global IRC:n Suomen osakilpailuun osallistui kuusi suomalaista yliopisto- tai korkeakoulujoukkuetta.

Tiimin sparraajina toimivat LUT:n rahoituksen professorit Minna Martikainen, Eero Pätäri, tutkijatohtori Kashif Saleem ja tutkijaopettaja Sheraz Ahmed. Kilpailun tuomariston nimeämänä mentori oli työeläkeyhtiö Varman salkunhoitaja Hanna Kaskela.
 

Väitös: Uusi konenäköratkaisu seuloo silmänpohjamuutokset

Terveydenhuollon kustannusten rajoittamiseksi uudet diabeetikot ja silmäkomplikaatiot tulisi löytää varhaisessa vaiheessa. Sairaat voidaan löytää riskiryhmien järjestelmällisellä seulonnalla.

Tomi Kaupin väitöstyön tavoitteena on auttaa silmälääkäriä potilaan silmänpohjakuvien diagnoosissa automaattisella kuvankäsittelyllä. Näin diabetes- tai silmäkomplikaatiopotilaan elämänlaatu parantuu.

Koska työläs ja aikaa vievä silmänpohjamuutosten seulonta tapahtuu diabeteslääkärien ja/tai silmälääkärien toimesta, voitaisiin automaattisella seulonnalla toteuttaa huomattavasti kattavampia seulontoja.

Kauppi tutki väritiedon hyödyntämistä diabeteksen aiheuttamien silmänpohjamuutosten (diabeettinen retinopatia) automaattisessa havaitsemisessa.

Lisäksi väitöksessä kehitettiin protokolla automaattisten silmänpohjakuvien tulkintamenetelmien suorituskyvyn mittaamiseen ja vertailuun. Väitöstyössään Kauppi esitti myös menetelmän näköhermon pään automaattiseen paikantamiseen.

Väitöstyön tuloksena silmälääkärillä on käytettävissä silmänpohjamuutosten merkitsemistyökalu ja diagnoosia tukevat konenäkömenetelmät silmänpohjakuvatietokantoineen.

Parhaana silmämuutosten seulontavaihtoehtona pidetään silmänpohjakuvausta, jossa silmän verkkokalvosta otetaan digitaalisia kuvia.
 

10 000 euron tiedepalkinto matematiikan professori Haariolle

Professori Heikki Haario on saanut LUT:n tukisäätiön 10 000 euron tiedepalkinnon. Haario on työskennellyt vuodesta 2000 LUT:n sovelletun matematiikan professorina sekä matematiikan ja fysiikan laitoksen johtajana.

Tukisäätiön Tiedepalkinto jaetaan tunnustukseksi korkeatasoisesta ja erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta LUT:ssa tutkimustyötä tekevälle tieteenharjoittajalle.

Palkinnon myöntämisen kriteereinä ovat tutkimustoiminnan tieteellinen merkittävyys, innovatiivisuus ja vaikutus tieteen kehitykseen. Lisäksi kriteereinä painavat tieteellisen tuotannon laatu, määrä ja kohdentuminen kansainvälisiin arvostettuihin tiedelehtiin.

Myöntämisessä huomioidaan myös kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön aktiivisuus, luonne ja määrä sekä tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus sekä tuloksellisuus tutkijoiden kouluttajina.

”On hienoa, että matemaatikoiden työ saa tunnustusta. Työmme jää usein taustalle, vaikka matematiikka on mukana monissa arkipäivän asioissa, esimerkiksi sään ennustamisessa tai monissa kuvantamistekniikoissa”, kertoo Haario.

Laskennallinen tiede on yksi LUT:n painopisteistä, ja Haarion tiimi on mukana yliopiston muiden laitosten hankkeissa tukemassa niiden laskennallista puolta. Myös yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa laajenee tulevaisuudessa.

Haarion tutkimusryhmä on osa Suomen Akatemian valitsemaa inversio-ongelmien huippuyksikköä. Haario on julkaissut noin sata tieteellistä artikkelia ja ohjannut kahdeksan väitöskirjaa.
 

LUT:ssa suoritettiin ennätysmäärä tutkintoja

LUT:ssa rikottiin parin vuoden takainen ennätys tutkintojen määrässä, kun yliopisto ylitti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun tavoitteen reilusti. Suoritettujen tutkintojen määrä on ennätyksellinen yliopiston historiassa.

Vuonna 2010 LUT:ssa suoritettiin 872 ylempää korkeakoulututkintoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittu tavoite oli 635 tutkintoa.

Valmistuneista 687 oli diplomi-insinöörejä ja 185 kauppatieteiden maistereita. Tohtoreita valmistui yhteensä 42, joista 34 oli tekniikan ja kahdeksan kauppatieteiden tohtoria.

”Erityisen ilahduttavaa on se, että hyvä tulos saavutettiin kaikissa koulutusohjelmissa. Joka puolella yliopistoa on tehty viime vuonna hyvää työtä”, sanoo opetuksesta vastaava vararehtori Hannu Rantanen.
 
Tekniikan alan tutkinnonuudistuksen siirtymäaika päättyi 31.7.2010, mikä osaltaan selittää suuren diplomi-insinöörien määrän. Siirtymäajan päättymisen jälkeen opiskelijat opiskelevat uuden tutkintoasetuksen mukaan.

LUT:ssa on suoritettu vuodesta 1969 lähtien 7781 diplomi-insinöörin tutkintoa, 1757 ekonomin/kauppatieteiden maisterin tutkintoa, 449 tekniikan kandidaatin tutkintoa ja 499 kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa.

Lisäksi LUT:ssa on suoritettu 186 tekniikan ja 19 kauppatieteiden lisensiaatin tutkintoa, 336 tekniikan ja 56 kauppatieteiden ja 20 filosofian tohtorin tutkintoa.
 

Suomen Akatemialta yli 650 000 euroa sähkökäyttöjen tutkimukseen

LUT:n professori Juha Pyrhösen tutkimusryhmä on saanut Suomen Akatemialta 654 040 euroa tutkimusrahaa sähkökäyttöjen tutkimukseen.

Hanke sisältää tehoelektroniikan, sähkökäyttöjen ja sähköisten energiavarastojen infrastruktuurin, energiatehokkaiden energianmuuntoprosessien sekä kestävän kehityksen tutkimusta. Hanke alkoi syyskuussa 2010 ja kestää vuoden 2014 loppuun.

Sähkökäyttöjen avulla voidaan muun muassa huomattavasti parantaa dieselkäyttöisten koneitten energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Sähkökäytöt ovat yksi merkittävimmistä energianmuuntomenetelmistä, kun tähdätään merkittävästi parantuneeseen energiatehokkuuteen erilaisissa prosesseissa ja erilaisten päästöjen vähentämiseen. Tutkimuksen painopisteenä on erilaisten vaihtovirtasähkökäyttöjen mallintaminen ja laboratoriotestaus.

Edistysaskeleita energiatehokkuudessa odotetaan tehoelektroniikkajärjestelmien, älykkäiden sähköverkkojen, sähköisten energiavarastojen ja useita mekaanisia teholähteitä sisältävien hybridijärjestelmien monitieteisen mallintamisen kautta.

Hankkeen tutkimusmenetelminä käytetään simulaatioita ja kokeellista tutkimusta. Tutkimus tukee monimutkaisten järjestelmien mallinnusta ja auttaa uusien, ennalta arvaamattomien ilmiöiden löytämisessä sekä mallintamisessa.

Tutkimushanke työllistää kolme tutkijaa, ja sen aikana aiheesta valmistuu 3–5 väitöskirjaa.
 

Lappeenranta University of Technology (LUT) on vuodesta 1969 yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa – tekniikan ja talouden. LUT:n kärkialoja ovat energia, liiketoiminta, Venäjä-osaaminen sekä tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus.

Vanhempain tutustumispäivässä esitellään opiskelijaelämää ja yliopiston tiloja LUT:n fuksien vanhemmille. Tapahtuma on LUT:n Skinnarila-salissa lauantaina 29.1.2011 klo 12.00 alkaen.

Duuni Day -kontakti- ja rekrytointitapahtuma tuo yritykset ja opiskelijat yhteen. Se järjestetään jo kuudettatoista kertaa LUT:n ja ylioppilastalon pääauloissa maanantaina 1.2.2011 klo 9–15. www.lut.fi/dd

Ympäristö ja raja
-seminaarissa syvennytään raja-alueen ympäristökysymyksiin. Maksuton seminaari järjestetään LUT:n ylioppilastalolla (Laserkatu 10) lauantaina 5.2.2011 klo 9–16. Lue lisää...

MAOL:in talvikoulutuspäivät LUT:lla. Matemaattisten aineiden opettajien liiton jäsenet ympäri Suomea kokoontuvat kouluttautumaan LUT:lle 11.–13.2.2011. Lue lisää...
 

Tekniikan lisensiaatti Virpi Junttilan (matematiikan ja fysiikan laitos) sovelletun matematiikan alaan kuuluva väitöskirja Automated, adaptive methods for forest inventory tarkastetaan perjantaina 4.2.2011 klo 12.00 LUT:n salissa 1383.

Talouden laaja-alaista ymmärrystä tarvitaan

Jotta osaisi analysoida yrityksen nykytilaa ja luotsata sitä kohti tulevaisuutta, on osattava lukea tilinpäätöstä. Tilinpäätöksen laadintaan ja sisältöön liittyy myös erilaisia seikkoja, joilla yritys voi jossain määrin muokata talouttaan säännösten antamissa rajoissa. 
 
Lue lisää...

Varainhankintakampanjan (2009–2010) keräystulos 5.161.046 euroa – keräys jatkuu.  Lue lisää...